maanantai, 2. tammikuuta 2012

Viikko 52 - Arjen pelastajat osa 2

Koska tässä taloudessa ei enää kamalasti golfia ennätetä pelata, bagi on päässyt uuteen käyttöön. Arjen ilmainen vinkki muille laitumia ja aitauksia lasikuitukepeillä rakentaville: golfbagissa hankalan malliset kepit on kätevä kantaa kauaskin. Ja muovikepeillä saa ihan hyvän talviaitauksenkin aikaan, kunhan laittaa kepit riittävän lähekkäin (likemmäs toisiaan kuin kesällä) ja muistaa juntata ne maahan ennen routaa.

Kuva ei kyllä ole ihan tältä vuodelta, mutta olkoon malliksi siitä, että nyt täällä on taas lunta. Jiihaa ja kiitokset siitä lumisateen jumalalle.

Viime viikolla laitoin hevosille uuden talviaitauksen vielä. Se sijaitsee toisella puolella taloa ja tallia kuin nykyinen, eli saavat vähän maisemavaihtelua. Ja kyllä: tein aidan lasikuitukepeillä, jotka ovat aivan toimiva ratkaisu, vaikka ei tietenkään kaikkein tyylikkäin.

Viime viikon myrskyistä selvittiin. Ja uuden vuoden raketeistakin, joita en kyllä yhtään nähnyt, mutta jokusen kuulin. Hevosilla oli tallissa radio päällä ja koirat pidettiin sisällä. Koirien iltalenkille otin Vilman hihnaan, kun en tiennyt, onko se kovin paukkuarka. Naapurustossa siis oli raketteja, mutta ei niistä juuri meille kantautunut kuin pari pamausta.

Ostin itselleni lahjaksi työvaatteita. Jalaksen maiharit (turvakärjillä ja naulaanastumisen kestävillä pohjilla) ja Dimexin työtakin. Samanlaisen tummansinisen pussittavan pusakan kuin duunareilla on. Investoin kerrankin niihin vaatteisiin, joita kaikkein eniten pidän. Takissa on tosi monta hyvää taskua, ja takin ulkopinta hylkii kaiken paskan ja heinänpölyn. Kaiken tämä tarjosi huokeaan hintaan Seinäjoen Pika-Pesu.

Pyhinä vuolin hevosilta kaviot (Rokin etukavioita pitää kyllä ottaa useampaan otteeseen). Tänään yritän päästä taas ratsastamaan, kun lapsikin meni päiväkotiin. Muuten ei mitään ihmeempää ole sattunut, en ainakaan muista. Normitouhua.

Ai niin olin tosin välipäivinä kehruukurssilla. Siis langankehruu. Kehrättiin lampaanvillaa, mutta mietinnässä on, saisiko tuota hamppukuitua tehtyä langaksi. Vissiin sais, kertoivat viisaammat, eli vähän samaan tyyliin kuin pellavaa aikanaan. Loukutetaan ensin täysillä. Jne.

4 kommenttia:

Mervi Heikkilä kirjoitti...

Mitä mitä, ettekö te enää pelaa golfia? :-))
Arvaa, kuka on kehrännyt ahkerasti kurssista lähtien? Tuloksia katsellessa lohduttaudun sillä, että neljäs vyyhti saattaa kuulemma olla jo melko tasaista lankaa. Seuraava oljenkorsi on: "Jos tasaista haluaa, ostaa kaupasta." Sitaatit lampaallisten virtuaalisesta paratiisista, Lampolasta.

Kirsi H. kirjoitti...

Itte tehty on aina parasta, vaikkei niin tasalaatuista olisikaan. Mä etsin netistä pellavan käsittelystä kertovia videoita ja taitaa ne tosiaan sopia hamppuun. Olispa mahtavaa saada hamppulankaa.

Johanna kirjoitti...

Mitäs ne siellä kylillä tuumaa, kun panet pellon hampulle? Siellä alkaa varmaan ramppaamaan poliisia viikon välein ;)

Kirsi H. kirjoitti...

Johanna ;) juu en tiedä, onko poliiseja käynynynnä viime vuonna hamppupellollamme, joku voro kyllä kävi. Mainittakoon vielä, että hyötyhamppu-öljyhamppu EI ole huumaavaa ainetta sisältävä. Se on vähän eri lajike se, vaikka samannäköisiä ovatkin. Ihan saman näköinen on myös kuituhamppu, jota mm. köysimateriaaliksi kasvatetaan.